Museovirasto on tehnyt useita tutkimuksia ja kaivauksia Järppilässä. Viimeinen tarkastuskäynti tehtiin maaliskuussa 2021. Järppilän kartano ja kartanoalue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittävien muinaismuistojen luetteloon.

Maan alla oleva kellari kuvattuna sisältä. Kuva: Museovirasto/Teija Tiitinen

Museoviraston kuvaus kohteesta:

”Ensimmäiset maininnat Järppilästä ovat 1480-luvulta. Kartanon synty liittyy rannikon keskiaikaiseen ruotsalaisimmigraatioon. Juhana Herttuan hoviin kuulunut tallimestari Bertil Iivarinpoika Grön, joka käytti Tott-suvun vaakunakilpeä, sai Järppilän haltuunsa vuonna 1567, jolloin tilaan liitettiin useita tiloja Taivassalosta, Lokalahdelta ja Vehmaalta. Vuodesta 1570 eteenpäin tunnetaan kartanon kaikki haltijat; omistajasukuja ovat olleet mm. Hornit ja Flemingit.

Järppilän kartanoalueen pihapiirissä on vieläkin 1600-1700 -luvun rakennuskantaa. Nykyisen kartanon päärakennuksen alla olevat kellarit lienevät 1600-luvulta.

Järppilän kivilinna on yksi Suomen harvoja 1500-luvulla rakennettuja kivisiä kartanolinnoja. Aikoinaan kolmikerroksisesta kartanolinnasta on jäljellä kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsevat tynnyriholvikellareiden jäännökset. Kellarinraunioiden vieressä on kunnostettu viljamakasiini 1700-luvun lopulta, jossa myös tynnyriholvattu, luonnonkivinen kellari.

Rauniolta kaakkoon on ainakin yksi mahdollinen kellaripainanne, jossa on kaksi tilaa. Muutaman metrin päässä kaksi rakennuksen perustuksen/kellarin jäännöstä vierekkäin. Alkuperäisen kartanolinnan pihan pohjoisosassa, n. 10 m viljamakasiinilta luoteeseen, on kivirakenteen perustus ja kartanon nykyiselle päärakennukselle johtavan polun vieressä 1800-luvulle ajoittuva kiven louhintapaikka.”